Perjantaina aamusta kamat kasaan ja ne yhteen huoneeseen ennen aamupalaa. Vikat pekonileivät naamariin ja kasin maita lähtö kohti Alendan kenttää, jossa olisi vuorossa näillä näkymin reissun ja todennäköisesti myös kauden viimeinen kierros.
Peliryhmä koostui tällä kertaa minusta, Tapanista ja Jarnosta, joka halusi hieman tarkastella missä tuo edellisenä päivänä vaivannut vika piilee. Kiekka käyntiin alle 10 metrisellä avauksella, "jee". Kuokkiminen jatkui aika pitkälti koko ekan väylän. Griilille päästyäni oli varmaan mennyt +10 lyöntiä. Puttamaan ko. väylää en jäänyt, vaan talsin siitä suoraan seuraavalle tiiauspaikalle. Jarnolta kehoitus olla miettimättä mitään ja antaa mennä vain rennosti. Tottahan tuo on, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Avauksesta ei jäänyt kehuttavaa. Jatkolyönti toppina ja tuska alkoi olla hyvin käsin kosketeltavaa. Pienempää mailaa käteen ja uutta yritystä. "Onnistunut" lyönti, vihdoin! Seuraavalla sitten taas samat sävelet kuin monesti aiemminkin, pallo reippaasti oikealle. Jarno koitti hyvin kärsivällisesti antaa vinkkinä, että ei muuta kuin pallolle ja siitä alle kolmessa sekunnissa swingi käyntiin ilman turhempia miettimisiä. Kyseisen vinkin olen kuullut monta kertaa aiemminkin eri tahoilta, mutta omalla kohdalla se ei yksinkertaisesti toimi. Lopputuloksena ei ole kuin turhaa hosumista, joka yhdistettynä swingissä vaivanneeseen epävarmuuteen ei tuo mukanaan toivottua tulosta. Toisella väylällä kuitenkin puttailemaan harjoituksen vuoksi. Seuraavana vuorossa ollut par3:sen avaus reippaasti oikealle, jälleen. Sieltä jatkolyöntejä päin sitä itseään ja lopulta chippi ja putti päätämään sen väylän tuska kuuteen lyöntiin. Hyvänä puolena kahdelta edelliseltä väylältä oli se, että chippi ja putti tuntuivat kulkevan. Ongelma oli vain päästä sille etäisyydelle...
Kolmosväylältä nelkulle kävellessä matkalla ollut range houkutteli hyvin vahvasti, mutta aikaa sille ei valitettavasti ollut. Jarnon vinkkiä soveltaen yritin miettiä lyöntiä mahdollisimman paljon ennen kuin asetuin pallolle. Vieläkään ei mainittavan hyvää avausta, vaan eka outtiin ja toka naapuriväylän forelle :P Tässä vaiheessa kuitenkin kullan arvoinen huomio Jarnolta, ranteet tuntuivat liikkuvan vähän miten sattuu. Olen kesän aikana törmännyt samaan ongelmaan aiemminkin, kun joku on kehoittanut ottamaan paljon kevyemmän otteen mailasta, niin kuin nytkin Jarnon ohjeiden mukaisesti otetta muuttaessa. Tuppaan tuolloin tehdä samalla myös sen, että ranteet rentoutuvat liiaksi ja siitäpä muutenkin yliliikkuvien nivelien kanssa seurauksena se, että eihän siitä palloon osumisesta tule yhtään mitään. Jatkolyönti siitä foren tuntumasta oikein mallikas, kun älysi ottaa nuo ranteet huomioon. Yksi valitettava välilyönti vielä ja sitten greenille hyvä chippi taas ja eiku puttailemaan. Seuraavalla väylällä avaus vielä reisille, mutta jatkolyönnit ihan ok, erityisesti aiemppiin väyliin verrattuna. Tuplabogey korttiin ja luottamuksen rippeitä alkoi taas löytymään. Seuraavalle väylälle otin vielä varmuuden vuoksi pykälää pienemmän mailan kuin normaalisti sille avattaessa ja vihdoin onnistunut avaus. Ehkä en pistäkään mailoja myyntiin ;) Seuraavat lyönnit ja väylät menivät välillä hyvin ja välillä vähän huonommin, mutta pientä toivon kipinää sentään oli. Hyvin kierrosta kuvaa Jarnon heittämä "Survival golf", selvitään tästä tavalla tai toisella :D Swingit eivät siis olleet ihan oppikirjasta, mutta vinkki ja swingi kerrallaan paranemaan päin.
Kierros pakettiin, ja kotiin tuomisina mukaan eksyi onnistumisia ja jopa yhdet honoritkin. :) viikon golffailut alkoivat jo tosiaan tuntua kropassakin, mutta hyvä, että tuli tuo viimeinenkin rundi heitettyä ja Jarnolta saatua oikein hyviä vinkkejä, joita voi talven mittaan reenailla. Toistaalta taas Tapanille nolla pistettä takaysiltä ja kommentti "Tämä on sama kuin baarissa, vika kiekka pitäisi aina jättää väliin" ;)
Joitakin mieleen jääneitä huomioita matkan varrelta: liikkeen laajuus pitäisi olla suurempi backswingissä, taaksevienti ei kannata olla liika hidas, vaan ns. rytmikkäämpi, triggeri backswingiin (eli hyvin minimaalinen liike eteenpäin ennen backswingiä saa homman liikkelle paremmin).
Kiekan jälkeen vielä rangelle. Siitä rautalyöntejä kokeilemeaan, ja alkoi sinne onnituneita lyöntejäkin löytymään, vaikka vielä tosiaan kaikki vinkin eivät olekaan iskostuneet mukaan. Aiemmin mainittujen lisäksi loppusaatossa vielä hiomista, pitäisi muistaa viedä jokainen swingi reilusti loppuun asti. Chippikisa väliin kolmeen pekkaan rangella olleeseen chippikoriin ja siitä toinen sija. Loppuun vielä säätelin muutaman pallon ja kaivelin driverin esiin. Eka lyönti ja päälle pari sataa metriä suht suoraan. Jarnolta kommentti perään, että "Hienoa. Minkä takia et ole tuota kentällä käyttänyt?". Hyvä kysymys, mutta harjoittelun vähyyshän se siinä yksinkertaisesti oli taustalla. Lisäksi tietysti se, että ko. mailaa on kaveriporukassa ehkä pidetty vähän turhan pahana "tabuna" varsinkin ekaa tai tokaa kesää pelaaville. Turha myytti, reeniä vain alle ja käyttöön.
Ruokatauko klubilla ja sen jälkeen Hansun kanssa vielä chippikisa rangella ennen taksien tuloa. Tiukaksi meni pirulainen. Pallojen loputtua tilanne oli kutkuttavasti tasan ja nopeasti muutama pallo rangelta ja jatkolyönnit. Noiden jälkeen tilanne edelleen tasan, mutta rangelta ei uskaltanut enempää palloja hakea, kun lyöntejä sateli siihen tahtiin tuossa vaiheessa. No, molemmilta yksi oma pallo ja koriin/lähimmäksi saanut voittaa. Omalta osalta pallo hiuksen hienosti yli ja kun kori oli alarinteessä pallo vieri pitkälle. Hansulla oli sitten helppo työ nössöillä voitto ottamalla löynti korin eteen ;) Ei vain, oikeaan osoitteeseen meni voitto. :)
Tuon jälkeen sitten taksilla hotellille, kamat kasaan ja lentokentälle odottelemaan koneen lähtöä. Myöhässä oli, mutta perille päästiin ja puoli kolmen maita yöllä ajelemaan kohti jykylää. Kuuden maita perillä ja suihkun kautta omaan sänkyyn. Mukava oli kyllä päästä kotiin :)
Kaiken kaikkia oikein mukava reissu ja ehdottomasti voisi lähteä uudestaankin vastaavanlaiselle. Jarnolle iso kiitos järjestelyistä niin kuin myös opetuksesta! Iso kiitos myös kaikille mukana olleille, eli siis Johnille, Maijalle, Erjalle, Ramille, Jukalle, Seijalle, Hansulle, Tapanille ja Jaakolle. Päivittelen vielä myöhemmin tuloksien yhteenvetoa ja muutaman kuvan, mutta pääpiirteittäin tämä oli tässä. Toivottavasti teksteistä sai edes vähän tokkua :)
